Keuruun Ekokylä ry:n ja Keuruun Ekokylän Osuuskunnan perusti vuonna 1997 joukko ekohenkisiä ihmisiä. Yhdistyksen säännöissä sanotaan seuraavaa:

”Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ekologisesti kestävää elämäntapa, rakentaa suvaitsevaisuuden ja avoimuuden periaatteille perustuvaa yhteisöllistä kyläelämää sekä tukea oman elinympäristönsä luonnon monimuotoisuutta ja uusiutuvien energioiden käytön kehittämistä.

Yhdistys ei tavoittele toiminnallaan liiketaloudellista voittoa.

Yhdistys on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton.”

Ekokylä on elämäntapakokeilu globaalisten uhkien torjumiseksi

Asukkaat

Ekokylän asukkaat ovat ekologisesta, yhteisöllisestä elämästä kiinnostuneita ihmisiä. Asukkaita kesällä 2007 oli 26, joista 4 lasta (4-11 v), aikuisista 8 miehiä ja 14 naista. Aikuisten keski-ikä oli 34 vuotta.

Ekokylään tullaan asukkaaksi portaittain: 2 päivän, 2 viikon ja kuuden kuukauden tutustumisen jälkeen asukasneuvosto (maanantaikokous) päättää asukkaan hyväksymisestä.

Jokainen asukas hoitaa itse oman toimeentulonsa.

Paikka

Keuruun Ekokylä ry:n omistama kiinteistö on 53 hehtaarin maatila, jossa on 25 ha luomuviljeltyä peltoa ja 17 ha metsää. Eritasoisia rakennuksia on lähes 30, joista neljässä asutaan. Vanhaan päärakennukseen tulee saneerauksen valmistuttua lisää 4 perheasuntoa. Vanhimmat kylän rakennuksista ovat 1800-luvun alkupuolella rakennetut Väentupa, Vanha päärakennus ja Viljamakasiini. Niiden lisäksi pihapiiriin kuuluvat myös muun muassa Kivitalo, Hallinto- ja ruokalarakennus, Ylätalo, Rivitalo, aitat, Navetta, Metallipaja ja varastot sekä Mylly. Kivijärven rannalla on 2 rantasaunaa. Lämmitettävää asuin- ja oleskelutilaa on noin 3300 m2.

Keuruun keskustaan on matkaa 8 km.

 
Paikan aikaisempi käyttö

Kivijärven talo on merkitty maaveroluetteloon vuonna 1760.

Vuonna 1924 tilalle perustettiin työlaitos ja 1927 valmistui ”hoidokasrakennus” (Kivitalo).

Paikka muuttui huoltolaksi 1977.

Keuruun huoltolasta tuli päihdehuollon toimintayksikkö 1980 ja pakolaisten vastaanottokeskus vuosiksi 1993-1995.

Hallinto- ja ruokalarakennus valmistui 1982.

Ekokylä vuokrasi Kivijärven tilan 1997 ja osti sen 1998.

Lue lisää Kivijärven tilan ja Ekokylän historiasta täältä.

Toiminta

Keuruun Ekokylä ry vuokraa asunnot asukkaille sekä majoitustilat Keuruun Ekokylän osuuskunnalle. Keuruun Ekokylän Osuuskunta hoitaa vieraiden majoitus- ja ravintolatoiminnan sekä muun yritystoiminnan. Osuuskunnalle tehdystä työstä pyritään maksamaan palkkaa.

Ekokylä on yhteisöllinen koti ja luomumaatila sekä kolmannen sektorin toimintapaikka. Ekokylää rakennetaan talkootyönä. Ruoka laitetaan yhdessä, tiloja siivotaan, rakennuksia korjataan, kasvimaalla ja puutarhassa kasvatetaan juureksia, kasviksia, yrttejä ja marjoja.

Vuonna 2001 valmistui vuonna 1840 rakennetun Väentuvan saneeraus Museoviraston ohjeiden mukaan. Vuonna 2007 jatkettiin vuonna 1867 rakennetun Vanhan päärakennuksen saneerausta.

Ekokylässä järjestetään jatkuvasti ekologiseen elämäntapaan liittyviä oppimistilanteita. Koulutusta on järjestetty erityisesti ihmisten vuorovaikutussuhteista ja ongelmanratkaisumenetelmistä. Rakennustyömailla on järjestetty saneeraukseen liittyvää koulutusta.

Ekokylässä harrastetaan monipuolisesti kulttuuria, tehdään taidetta ja pidetään juhlia, vuosittain mm. Maan Syke-festivaali.

Ekokylän talkoisiin ja Ekokylään tutustumaan sekä useimpiin Ekokylässä järjestettyihin kursseihin voi osallistua kuka tahansa, samoin kuin asukkaaksi voi pyrkiä kuka tahansa. Näitä tutustujia ja vierailijoita on vuosien mittaan ollut muutama tuhat.

Toimintatavat ja päätöksenteko

Päätöksenteossa pyritään avoimuuteen ja keskustelevaan tapaan löytää ratkaisu.

Kaikki Ekokylää koskevat asiat käsitellään maanantaikokouksessa. Se toimii asukasneuvostona, joka sopii isoista linjoista yhteisön toiminnassa. Kokouksessa on kiertävä puheenjohtaja. Asiat pyritään valmistelemaan hyvin etukäteen. Kuka tahansa asukas voi tuoda maanantaikokoukselle oman ehdotuksensa yksin tai muiden asukkaiden kanssa.

Jokainen valitsee omat tehtävänsä ja liittymisensä eri työryhmiin (mm. keittiö-, puutarha-, maanviljely-, kiinteistönhoito-, siivous-, rakentamistyö-, korjaus ja kunnostus-, toimisto-, majoitus ja ruokapalvelutöitä varten). Johtajia ei ole.

Ekologisuus käytännössä

* Ekokyläläiset kouluttautuvat jatkuvasti yhteisötaidoissa opettelemalla käytännössä mm. myötäelävää vuorovaikutusta

* Ekokylässä eletään yhteisönä, jossa jaetaan suuri osa arkipäivän asioista.

* Yhteisöllisyys (yhteisruokaostot, yhteistilaukset, yhteisruokailu, yhteistilat, mm. keittiöt, olohuoneet, kirjasto, saunat, takkahuone, jumppasali, punttisali ja yhteiset kodinkoneet) säästää eniten energiaa jokapäiväisessä elämässä.

* Pyritään energian ja muun kulutuksen vähentämiseen

* Huonelämpötilat pidetään alhaisena. Osa tiloista on talvisaikaan peruslämmöllä.

* Lamput ovat energiansäästölamppuja. Valoja ei pidetä turhaan päällä.

* Erilaisia energiansäästömuotoja tutkitaan ja kehitetään.

* Pyritään ainais- ja uusiutuvien energioiden käyttöön (tuuli, aurinko, puu), ostosähkö on vihreää sähköä.

* Yhdessä rakennuksessa (Väentuvassa) sähkö tuotetaan pelkästään aurinkopaneeleilla.

* Tilojen ja veden lämmittämiseen käytetään haketta ja pellettiä.

* Kesäaikaan osa veden lämmityksestä hoituu aurinkokeräimillä.

 
* Pellot ovat luomuviljeltyjä. Kateviljelystä on tehty 8 vuotta tutkimustyötä viljelemällä omaa kasvimaata käyttämällä katetta.

* Suuri osa juureksista ja yrteistä sekä viljasta kasvatetaan Ekokylän pelloilla.

* Kasvihuone ja kasvimaa kastellaan järvivedellä

* Ostoruokatarvikkeet ostetaan mahdollisimman lähellä tuotettuna ja luomuna.

* Suositaan kasvisruokaa. Ruoka valmistetaan alusta asti luomuraaka-aineista ilman lisäaineita.

 
* Käytetään ekologisia pesuaineita.

* Jätteet lajitellaan ja kierrätetään.

* Käytetyille vaatteille ja muulle tavaralle on kirppari/vaihtotori. Ekokyläläiset käyttävät paljolti kierrätettyjä vaatteita.

* Käytetään kimppakyytejä

* Ekokylässä on oma jätevedenpuhdistamo

 
Kaikki jäte lajitellaan seuraavanlaisesti:

* Keittiön orgaaninen jäte kompostoidaan ja käytetään pellolla ruuan tuotantoon

* Paperi kerätään paperinkeräykseen

* Pahvi ja likainen paperi poltetaan

* Lasi, metalli, patterit, ongelmajäte, pienkoneet/elektroniikka (irrotetaan ensin käyttökelpoiset osat) viedään kylälle eri keräyspisteisiin

* Vaatteet ja käyttökelpoinen tavara viedään ensin omalle kirpparille, sitten loput kylälle eri keräyksiin. Puuvillatekstiilejä kerätään matonkuteiksi omaan kutomoon.

* Rautaromu viedään romunkerääjälle (käytetään itse mitä voidaan)

* Puutavara käytetään rakennusmateriaaliksi, loput poltetaan

* Rakennusjäte toimitetaan poltettavaksi energiantuotantoon

 
Kotimaiset ja kansainväliset yhteydet

Keuruun Ekokylä on osa suomalaista ja kansainvälistä ekokylien verkostoa ja on jäsen Suomen Kestävän Elämäntavan Yhteisöissä sekä GEN-Europessa (Global Ecovillage Network). Ekokylässä järjestetään vuosittain kansainvälinen työleiri.