Vuonna 2030 Keuruun Ekokylä on eläväinen 100…150 asukkaan kylämäinen asuinyhteisö. Ekokylä toimii yhteiskunnallisena kestävän elämäntavan mallina ja koulutuspaikkana. Se toteuttaa sosiaalisesti monipuolista yhteisöasumista. Ihmisen ja luonnon hyvän yhteensovittamiseen pyritään kaikessa toiminnassa. Ekokylän keskeinen päämäärä on omavaraisen alueen luominen, joka on ulospäin suuntautunut. Henkinen ilmapiiri on suvaitsevainen, elämää ja perinteitä kunnioittava. Tulevaisuus nähdään valoisana.
Yhteisöllisyyden ja yksityisyyden tasapaino
Elämä Ekokylässä on sosiaalisesti antoisaa. Pihapiirissä tai kylänraitin varrella asuvat tekevät itsenäisiä päätöksiä pihapiiristään. Asukkaat ovat muodostaneet mm. harrastuksiin ja työhön liittyviä ryhmiä. Käytännön toteuttamista varten on perustettu työryhmiä. Säännöllisesti järjestetään avoimia asukaskokouksia. Kaikki asukkaat ovat yhdistyksen jäseniä.
Pihapiirit ovat erilaisia: joissakin asuu kaikenikäisiä, toinen on seniorien ja kolmas lapsiperheiden pihapiiri. Pihapiirit ja jokaisen koti ovat yksityisiä alueita.
Ekokylässä on lasten ehdoilla toimivat lastentarha ja koulu. Kouluopiskelussa käytännön oppiminen osana yhteisön työtä on keskeisellä sijalla. Nuoret voivat tehdä oppisopimuksen kylän yrittäjien kanssa ja edetä kisälliksi tai mestariksi.
Alueen keskiosassa maan omistaa Ekokylä ja rakentaminen tapahtuu vuokra- tai osoitusmaalle. Alueen reunoilta Ekokylä voi myydä maata tarpeen mukaan, mutta rakentajien pitää sitoutua Ekokylän periaatteisiin ja tavoitteisiin.
Arkista työtä ryydittää kiireettömyys, ilo, nauru ja musiikki. Juhlat, perinnerituaalit ja taiteet ovat olennainen osa elämää.
Arjen rauhantyötä
Ekokylän yhteinen ideologinen pohja rakentuu elämän kunnioittamiselle. Pyrkimyksenä on mahdollisimman pieni ekologinen jalanjälki ja kaiken ykseyden ymmärtäminen: se mitä teemme, vaikuttaa koko maapalloon. Ekokylä on vaihtoehto kulutusyhteiskunnalle.
Päätöksenteko Ekokylässä on keskustelevaa ja kuuntelevaa. Yhteisössä ei ole johtajia, vaan päätöksenteko on jaettu vastuualueisiin ja vastuita kierrätetään. Erimielisyydet ratkaistaan rakentavasti ja vuorovaikutus on parantavaa. Hyvä tahto, toisten kunnioittaminen ja itsetuntemuksen lisääminen ovat tärkeitä lähtökohtia. Ekokylä yhteisönä on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton. Alkuvuosien kiellot ”älä kännää, älä kähinöi, äläkä käännytä” ovat yhä voimassa.
Luontoyhteys, metsät, vesistöt
Kivijärven vesistön vapaa virtaus ja puhtaus on säilytetty perkaamalla ja estämällä rehevöitymistä. Hakkuilta säilytetyt metsäalueet ovat Ekokylässä vuonna 2030 arvostettuja pyhättöjä sekä luonnon ja sen monimuotoisuuden vuoksi, että korvaamattomina ilon ja virkistyksen lähteinä ihmisille.
Metsää hoidetaan kestävän metsätalouden periaatteiden mukaan. Metsässä säilytetään vajaan hehtaarin säästiö vanhan metsän lajiston turvasaarekkeena.
Ekologista rakentamista
Uudisekorakentaminen on tehty luonto, pienilmasto ja energialinjat huomioon ottaen, ja uudet asuinalueet muodostavat ympäröivän luonnon kanssa harmonisen kokonaisuuden.
Rakentamisessa huomioidaan energian käytön minimoiminen ja raaka-aineiden kierrättäminen. Rakennusmateriaalit ovat ekologisia ja rakennukset energiatehokkaita. Jo suunnittelussa huomioidaan, että jokaisessa pihapiirissä on yhteiset oleskelutilat sekä sisällä että ulkona. Rakennukset ovat myös esteettisiä ja maisemaan sopivia. Ekokylässä on yhteiskäytössä mm. ruokasali, yhteiskeittiö, toimisto, puuverstas, metalliverstas, savusauna, rantasauna, liikuntasali.
Rakentaminen sijoittuu pihapiireihin (työniminä esim.): Ilveskallio, Metsäkylä, Yläkylä, Keskuspiha, Rantala, Hakalanmaa, Koivikko. Asuinalueita rakennetaan yksi kerrallaan kokonaisuutena, ottaen huomioon jäteveden puhdistus, energia ja tieliittymät.
Jotkut asukkaista asuvat osan vuotta tiipiissä, majoissa tai kammeissa, mikä on huomioitu yhdyskuntasuunnitelmassa. Ekokylän sisäinen liikenne tapahtuu pääasiassa lihasvoimin, kevyen liikenteen väyliä pitkin.
Luomumaataloudella ja ekometsätaloudella kestävää omavaraisuutta
Maatalous luo omavaraisuutta. Omasta pellosta saadaan kyläläisten ja eläinten käyttöön monipuolisesti eri kasveja: viljaa, nurmea, juureksia, yrttejä, energiakasveja. Ekokylässä pidetään eläimiä sekä osana ravinteita kierrättävää tilanhoitoa että maatiaisrotujen säilyttämiseksi.
Peltoja on säästetty mahdollisimman paljon rakentamiselta. Viljelystä vastaavat saavat maataloudesta toimeentulonsa. Ekokylän asukkaat jatkojalostavat tuotteita myyntiin.
Ekokylään on hankittu lisää metsää.
Energian ostajasta energian myyjäksi
Energian suhteen Ekokylä on omavarainen ja tuottaa sähköä verkkoon. Rakennusten tarvitsema lämpö tuotetaan monipuolisesti aurinkokeräimillä, biomassalla ja maalämmöllä. Pelloilla viljellään energiakasveja biomassan tuottamiseksi. Tilalla on biokaasulaitos, joka tuottaa lämpöä rakennuksiin, polttoainetta ajoneuvoihin sekä sähköä. Lisäksi sähköä tuotetaan tuulivoimalla. Energia- ja rakennuspuuta saadaan omista metsistä.
Turvattu talous ja toimeentulo yhteistyöllä
Keuruun Ekokylä ry on velaton ja saa tuloa asuntojen, maiden ja tilojen vuokrista. Rakentaminen tapahtuu asukkaiden ja yhteenliittymien omalla tai lainarahoituksella.
Asukkailla on monimuotoisia rahalähteitä. Kylämäiseksi rakentunut yhteisö tarjoaa sekä mielekästä ja mieluisaa tekemistä että työmahdollisuuksia yritteliäille asukkaille. Esimerkiksi ekorakentaminen, matkailu-, majoitus- ja koulutuspalvelut sekä käsityöläis- ja maataloustuotteiden myynti ja jatkojalostaminen ovat tärkeitä toimialoja.
Asukas voi valita oman tulotasonsa. Yhteistyö muiden asukkaiden kanssa vähentää rahan tarvetta. Paikallisraha on käytössä kylää laajemmalla alueella ja lahjatalous kukoistaa.
Säästäväisyys, kierrättäminen ja kekseliäs uusiokäyttö ovat arvossaan.
Koulutus levittää kestävää elämäntapaa
Ekokylä on merkittävä kestävän elämäntavan koulutuskeskus. Ympäri vuoden järjestetään lyhyitä ja pidempiä kursseja, joihin osallistuu opiskelijoita Suomesta ja muualta maailmasta. Kurssikeskuksessa on kehitetty muun muassa Gaia-koulutuksesta ja Maakasvatuksesta toimivia kokonaisuuksia. Ekokylä toimii osana kansainvälisiä koulutusverkostoja. Keskuspiha toimii kurssikeskuksena, mutta lisäksi opiskelijat osallistuvat eri toimintoihin koko kylän alueella. Kivitalo on opiskelijoiden asuntolana.
Hyväksytty kevätkokouksessa 14.4.2007.
Keuruun Ekokylä vuonna 2030
Tiedustele palveluistamme
Keuruun Ekokylä
Kivijärventie 300
42700 Keuruu
050 435 1250
(014) 736 573
Viimeisin päivitys 17.8.2010. Manitonquatin kurssi ja Tapahtumakalenteri