Asuminen

Asuminen

Keuruun Ekokylä ry:n omistama kiinteistö on 53 hehtaarin maatila, jossa on 25 ha luomuviljeltyä peltoa ja 17 ha metsää. Eritasoisia rakennuksia on lähes 30, joista neljässä asutaan. Vanhimmat kylän rakennuksista ovat 1800-luvun alkupuolella rakennetut Väentupa, Vanha päärakennus ja Viljamakasiini. Niiden lisäksi pihapiiriin kuuluvat myös muun muassa Kivitalo, Yhteistalo, Ylätalo, Rivitalo, aitat, Navetta, Metallipaja ja varastot sekä Mylly. Kivijärven rannalla on 2 rantasaunaa. Lämmitettävää asuin- ja oleskelutilaa on noin 3300 m2. Keuruun keskustaan on matkaa 8 km.Ekokylässä on monentasoisia ja -kokoisia asuntoja, sekä perheasuntoja että huoneita. Jokaisella asukkaalla on oma tila, jonka yksityisyyttä kunnioitetaan. Ekokylässä asuu moniammatillista väkeä, kuten  henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin ammattilaisia, koulutus- ja kulttuurialojen ihmisiä, teknisten alojen ihmisiä, sekä taiteilijoita ja käsityöläisiä. Kaikkia meitä yhdistää kiinnostus ekologiseen elämäntapaan ja yhteisölliseen elämään.

Kiinnostaako asuminen Ekokylässä?
Ekokylään muuttamisesta kiinnostuneen tulee ensin tulla parin päivän tutustumiskäynnille, mikä onnistuu vaikkapa talkooviikon yhteydessä. Järjestämme asumisesta kiinnostuneille myös kahden päivän tutustumisviikonloppuja. Talkooviikolle osallistuminen on maksutonta talkootyötä vastaan, kahden päivän tutustumiskäynnin hinta on 20 €/vrk. Vierailun jälkeen yhteisön jäsenet päättävät  kahden viikon tutustumisasumiseen hyväksymisestä. Kahden viikon jälkeen päätetään 6 kuukauden koeasumisesta. Kuuden kuukauden koeasumisen jälkeen päätetään yhteisön (Keuruun Ekokylä ry:n ja osuuskunnan) jäseneksi hyväksymisestä. Asukasasioissa päätökset tehdään konsensusperiaatteella ja tutustumisasumisen ajankohtaan vaikuttaa yhteisön senhetkinen tilanne; joskus tutustumisasumisen alkamista saa odotella joidenkin kuukausien ajan. Keuruun Ekokylä ry vuokraa asunnot asukkaille sekä majoitustilat Keuruun Ekokylän osuuskunnalle. Keuruun Ekokylän Osuuskunta hoitaa yritystoiminnan.

Tutustumisasuminen – 2 viikkoa
Kahden viikon tutustumisasumisen aikana voi tutustua paremmin Ekokylän arkeen ja toimintaan. Kahden päivän tutustumiskäynnin tai talkooviikon jälkeen voi ilmaista kiinnostuksensa tulla kahden viikon jaksolle Ekokylään, minkä jälkeen yhteisön kokous tekee päätöksen tutustumisasumiseen hyväksymisestä. Hinnat koeasujalle ovat (kahden viikon ajalta) käytössä olevan huoneen tai asunnon koosta riippuen:Vuokra käytössä olevan huoneen tai asunnon koosta riippuen: esimerkiksi 15 m2 huoneessa kahden viikon asuminen maksaa yhteensä noin 100 euroa. Ruokailu yhteiskeittiössä 60 € (120 €/kk)

Koeasuminen – 6 kuukautta
Koeasumisen aikana noudatetaan tutustumisasumisen hintaperusteita.  Esim. 15m2 huoneessa kuukausivuokra on 201,5 €/kk, sisältäen vuokran, sähkö-, vesi- ja internetmaksun.Koeasumisen alkaessa asukkaalta peritään asunnon vuokran suuruuden mukaan määräytyvä (200-600 €) takuuvuokra ja tehdään 6 kuukauden määräaikainen vuokrasopimus.  Koeasumisen jälkeen päätetään mahdollisesta yhdistyksen ja ja osuuskunnan jäsenyydestä. Jäseneksi hyväksytylle asukkaalle laaditaan toistaiseksi voimassaoleva vuokrasopimus.

Yhdistyksen jäsenmaksu on ensimmäiseltä vuodelta 170 €, ja seuraavasta vuodesta eteenpäin 50 €/vuosi. Jäsenmaksuja ei palauteta, mikäli jäsen muuttaa pois ekokylästä.

Osuuskunnan jäsenmaksu 170 € maksetaan kerran, ja se tulee maksaa kokonaisuudessaan yhdessä erässä. Osuuskunnan jäsenmaksu palautetaan mikäli jäsen muuttaa pois ekokylästä.

Kakkoskoti Ekokylässä

Ekokylää voi pitää myös toisena kotinaan. Kakkoskodista kiinnostuneet vastaaotetaan kuten muutkin asukasehdokkaat. Kahden viikon tutustumisasumisen jälkeen on mahdollista asua lyhyitäkin aikoja Ekokylässä. Kakkoskotilainen maksaa vain niiltä viikoilta, jolloin hän todella asuu Ekokylässä. Tällöin hänen vuokransa, samoin kuin ruokamaksu, määräytyy samoilla perusteilla kuin puolen vuoden tutustumisasujan. Hän voi, jos tilaa löytyy, vuokrata myös pysyvästi jonkin huoneen. Kakkoskotilaisen tunnusmerkkejä ovat kiinnostuneisuus Ekokylän asioista ja halu osallistua yhteisön puuhiin ja arkeen. Hän asettuu osaksi suurta perhettämme ja tuo tervetulleita tuulahduksia maailmalta. Pitkäaikainen kakkoskotilainen voi myös liittyä Ekokylän ainaisjäseneksi 1350 eurolla. Ainaisjäsenen vuokra on samansuuruinen kuin varsinaisen jäsenen.

Toimintatavat ja päätöksenteko
Päätöksenteossa pyritään avoimuuteen ja keskustelevaan tapaan löytää ratkaisu.
Kaikki Ekokylää koskevat asiat käsitellään jokaviikkoisessa asukaskokouksessa, jota kutsutaan maanantaikokoukseksi. Se toimii asukasneuvostona, joka sopii isoista linjoista yhteisön toiminnassa. Kokouksessa on kiertävä puheenjohtaja. Asiat pyritään valmistelemaan hyvin etukäteen. Kuka tahansa asukas voi tuoda maanantaikokoukselle oman ehdotuksensa yksin tai muiden asukkaiden kanssa.Jokainen valitsee omat tehtävänsä ja liittymisensä eri työryhmiin (mm. keittiö-, puutarha-, maanviljely-, kiinteistönhoito-, siivous-, rakentamistyö-, korjaus ja kunnostus-, toimisto-, majoitus ja ruokapalvelutöitä varten). Johtajia ei ole.

Asukkaaksi hyväksymispäätökset tehdään konsensusperiaatteella.

K -säännöt eli mitä Ekokylässä ei sallita

Ekokylässä on vuosien varrella muotoutunut neljä niin sanottua K -sääntöä, joita kaikkien yhteisössä asuvien ja vierailijoiden odotetaan kunnioittavan yhteisöelämän harmonisuuden ja sopuisuuden tukemiseksi. Ne kieltävät kännäämisen, kähinöinnin, käännyttämisen ja kähmimisen. Toisin sanoen päihteiden käyttö, henkinen ja fyysinen väkivalta, aatteeseen tai uskontoon liittyvä käännyttäminen ja toisen fyysistä koskemattomuutta loukkaava toiminta on kiellettyä.

Päihteiden osalta kohtuullinen, toisia asukkaita häiritsemätön alkoholin käyttö on sallittua asukkaan omassa asunnossa. Huumausaineiden, myös kannabiksen, suhteen ekokylässä on nollatoleranssi, mikä tarkoittaa sitä, että niiden hallussapito ja vaikutuksen alaisena oleminen ekokylässä on täysin kiellettyä. Huumeiden käyttö ekokylässä on peruste vuokrasopimuksen irtisanomiselle.

Asuminen ja ekologisuus käytännössä

Ekokyläläiset kouluttautuvat jatkuvasti yhteisötaidoissa opettelemalla käytännössä mm. myötäelävää vuorovaikutusta
Ekokylässä eletään yhteisönä, jossa jaetaan suuri osa arkipäivän asioista.
Yhteisöllisyys (yhteisruokaostot, yhteistilaukset, yhteisruokailu, yhteistilat, mm. keittiöt, olohuoneet, kirjasto, saunat, takkahuone, jumppasali, punttisali ja yhteiset kodinkoneet) säästää eniten energiaa jokapäiväisessä elämässä.
Pyritään energian ja muun kulutuksen vähentämiseen
Huonelämpötilat pidetään alhaisena. Osa tiloista on talvisaikaan peruslämmöllä. Lamput ovat energiansäästölamppuja. Valoja ei pidetä turhaan päällä. Erilaisia energiansäästömuotoja tutkitaan ja kehitetään.
Pyritään ainais- ja uusiutuvien energioiden käyttöön (tuuli, aurinko, puu), ostosähkö on vihreää sähköä. Yhdessä rakennuksessa (Väentuvassa) sähkö tuotetaan pelkästään aurinkopaneeleilla.
Tilojen ja veden lämmittämiseen käytetään haketta ja pellettiä. Kesäaikaan osa veden lämmityksestä hoituu aurinkokeräimillä.
Pellot ovat luomuviljeltyjä. Kateviljelystä on tehty yli 10 vuotta tutkimustyötä viljelemällä omaa kasvimaata käyttämällä katetta. Suuri osa juureksista ja yrteistä sekä viljasta kasvatetaan Ekokylän pelloilla.
Kasvihuone ja kasvimaa kastellaan järvivedellä
Ostoruokatarvikkeet ostetaan mahdollisimman lähellä tuotettuna ja luomuna.
Suositaan kasvisruokaa. Ruoka valmistetaan alusta asti luomuraaka-aineista ilman lisäaineita.
Käytetään ekologisia pesuaineita.
Jätteet lajitellaan ja kierrätetään.
Käytetyille vaatteille ja muulle tavaralle on kirppari/vaihtotori. Ekokyläläiset käyttävät paljolti kierrätettyjä vaatteita.
Käytetään kimppakyytejä
Ekokylässä on oma maasuodattamo

Jätteiden lajittelu ja kierrätys

Keittiön orgaaninen jäte kompostoidaan ja käytetään pellolla ruuan tuotantoon
Paperi kerätään paperinkeräykseen, pahvi ja likainen paperi poltetaan
Lasi, metalli, patterit, ongelmajäte, pienkoneet/elektroniikka (irrotetaan ensin käyttökelpoiset osat) viedään kylälle eri keräyspisteisiin
Vaatteet ja käyttökelpoinen tavara viedään ensin omalle kirpparille, sitten loput kylälle eri keräyksiin. Puuvillatekstiilejä kerätään matonkuteiksi omaan kutomoon.
Rautaromu viedään romunkerääjälle (käytetään itse mitä voidaan)
Puutavara käytetään rakennusmateriaaliksi, loput poltetaan
Rakennusjäte toimitetaan poltettavaksi energiantuotantoon