Ekokylän tarina
Keuruun Ekokylä ry:n ja Keuruun Ekokylän Osuuskunnan perusti vuonna 1997 joukko ekohenkisiä ihmisiä. Ekokylä on elämäntapakokeilu globaalisten uhkien torjumiseksi. Olemme kasvattaneet ymmärrystämme ja tietämystämme luonnonmukaisesta elämästä ja luonnon kanssa harmoniassa elämisestä miltei 20 vuotta, ja hiljaista tietoa on matkan varrella syntynyt paljon.
Vuonna 2001 valmistui vuonna 1840 rakennetun Väentuvan saneeraus Museoviraston ohjeiden mukaan. Vuonna 2007 jatkettiin vuonna 1867 rakennetun Vanhan päärakennuksen saneerausta, joka valmistui suurelta osin 2011. Viime vuosina Ekokylään on valmistunut mm. jätevedet suodattava maasuodattamo, Kivitalon salaojitus, ja vesivessat on korvattu kuivakäymälöillä.
Tänään Ekokylä on yhteisöllinen koti ja luomumaatila sekä kolmannen sektorin toimintapaikka. Ekokylää rakennetaan talkootyönä. Ruoka laitetaan yhdessä, tiloja siivotaan, rakennuksia korjataan, kasvimaalla ja puutarhassa kasvatetaan juureksia, kasviksia, yrttejä ja marjoja. Kasviksia kasvatetaan kateviljelynä ja luomuna. Pellot ovat luomuviljelyssä. Metsää kasvatetaan kestävän metsätalouden periaatteiden mukaan, ja metsässä on säästiö. Kalastusoikeus kattaa 1500 hehtaaria vesipinta-alaa ja ulottuu Keurusselälle saakka.
Ekokylässä järjestetään jatkuvasti ekologiseen elämäntapaan liittyviä oppimistilanteita. Koulutusta on järjestetty erityisesti ihmisten vuorovaikutussuhteista ja ongelmanratkaisumenetelmistä. Rakennustyömailla on järjestetty saneeraukseen liittyvää koulutusta.
Ekokylässä harrastetaan monipuolisesti kulttuuria, tehdään taidetta ja juhlitaan vuodenkierron mukaan.
Ekokylään voi talkooviikkojen aikana tulla tutustumaan kuka tahansa, samoin kuin asukkaaksi voi pyrkiä kuka tahansa.
Paikan historiaa
Kivijärven tila on merkitty maaveroluetteloon vuonna 1766, jolloin alue oli pääosin asumatonta korpea. Kivijärven tilan ensimmäiset raivaajat olivat Matti Juhonpoika Kortemäki Suojärven kylästä, ja Kaisa Yrjöntytär Lankkualta.
1800-luvun alkupuolella rakennettiin edelleenkin pihapiiriä komistavat väentupa ja viljamakasiini. Perimätiedon mukaan vanha päärakennus on rakennettu "nälkävuonna naurisvellillä."
Vuonna 1922 tuli voimaan köyhäinhoitolaki, joka oikeutti kunnat lähettämään elatusvelvollisuutensa laiminlyöneet työlaitokseen. Vaasan läänin suomenkieliset kunnat valitsivat työlaitoksen paikaksi Kivijärven tilan, ja siihen rajoittuvia muitakin tiloja. Asuntolarakennus rakennettiin ja työlaitos vihittiin käyttöön vuonna 1927. Aulan seinäkartan mukaan tilan kokonaispinta-ala oli vuonna 1947 mahtavat 23310 hehtaaria.
Työlaitostoiminta päättyi Suomessa 1980, ja samana vuonna Keuruun huoltola muuttui kokonaisuudessaan päihdehuollon toimintayksiköksi. 90-luvun alussa Kivijärven tilasta tuli turvapaikan hakijoiden vastaanottokeskus, ja turvapaikanhakijoiden määrä kohosi enimmillään 150:een. Valtion pakolaispolitiikan muuttuessa 90-luvun puolivälissä, vastaanottokeskuksenkin toiminta lakkasi.
Tila ehti olla tyhjillään pari vuotta, kunnes vuonna 1997 Suomineito ry vuokrasi sen kestävän elämäntavan edistämistä sekä permakulttuurin kehittämistä varten. Vuonna 1998 Suomineito ry muutti nimensä ja Kivijärven tila (lukuunottamatta puusepänverstasta ja sahaa laitteistoineen) siirtyi Keuruun Ekokylä ry:n hallintaan.
Keuruun Ekokylä ry osti Kivijärven tilan 1.4.1998. Sen jälkeen Väentupa ja Vanha Päärakennus on saneerattu perusteellisesti, ja tiloissa on tehty monitahoista energiasaneerausta. Pellot on otettu luomuviljelyyn, ja metsää hoidettu kestävän metsätalouden periaatteiden mukaan. Yhteisöelämässä on opittu toteuttamaan kuuntelevaa ja keskustelevaa päätöksentekoa, ja arkirutiineja on hiottu vuosi vuodelta paremmin toimiviksi. Ymmärrys Ekokylän ideasta ja mahdollisuuksista sekä tehtävästä kansainvälisessä ekokyläliikkeestä on selkiytynyt.